Keno on suomalaisten suosima onnenpeli. Kenon suosio Suomessa ja maailmalla perustuu paljolti sen yksinkertaisuuteen – pelissä pelaaja valitsee sääntöjen mukaisen määrä numeroita, ja sen jälkeen arvontakone arpoo sattumanvaraisesti oikeat numerot. Kyseessä on siis hyvin samankaltainen peli kuin perinteinen Lotto. Tästä pääset lukemaan lisää kenon säännöistä ja matematiikasta sen takaa.
Suomessa monien mielikuva on, että keno on ainoastaan Veikkauksen järjestämä peli. Näin asia ei kuitenkaan ihan ole. Veikkauksen lisäksi todella monien nettikasinoiden pelivalikoimista löytyy lukuisia erilaisia versioita kenosta.
Nettikasinoiden kenot voivat sisältää peliominaisuuksina huomattavasti korkeamman palautusprosentin kuin Veikkauksen Keno, enemmän panostasoja, erikoiskertoimia ja paljon muuta.
Huomattava ero Veikkauksen Kenon ja muiden nettikasinoiden kenopelien välillä on myös arvontojen määrä. Veikkauksella kenoarvontoja päivässä on kolme. Nettikasinoiden kenopeleistä useimmat ovat niin sanottuja virtuaalikenoja, jossa arvontakone suorittaa arvonnan heti pelaajan tehtyä rivinsä.
Jo lähitulevaisuudessa kenopelien pelaamiseen Suomessa on luvassa mahdollisesti muutoksia, kun Suomen hallituksen suunnittelema rahapeliuudistus astuu voimaan. Tässä artikkelissa tutustumme tarkemmin siihen, miten rahapeliuudistus voi vaikuttaa kenopelaamiseen, ja miltä näyttävät suomalaiset kasinot 2025.
Yksinoikeudesta lisenssijärjestelmään – siirtymä tapahtuu vuosien 2026 ja 2027 aikana
Suomen hallituksen esitysluonnokseen rahapelijärjestelmän uudistamisesta on kirjattu, että ulkomaiset rahapeliyhtiöt voisivat hakea toimilupia Suomen lisenssijärjestelmässä vuoden 2026 alusta eteenpäin. Varsinaisesti lisenssijärjestelmän mukainen toiminta alkaisi vuoden 2027 alusta.
Lisenssijärjestelmään siirtyminen tarkoittaa Veikkauksen monopoliaseman purkamista. Lisenssijärjestelmässä ulkomaiset rahapeliyhtiöt voivat hakea toimilupaa Suomesta, mikä mahdollistaisi mainonnan, markkinoinnin ja täysmittaisen kilpailun nettipelaamisessa Veikkauksen vierellä.
Suomen rahapelimarkkina on siis aukeamassa kilpailulle muun muassa netin kasinopelien, vedonlyönnin ja totopelien osalta, mutta lakiluonnokseen on kirjattu, että jotkin pelit jäisivät edelleen yksinoikeudella Veikkauksen järjestettäviksi.
Näihin Veikkauksen yksinoikeudella järjestämiin peleihin lukeutuisivat raha-arpajaiset, veikkauspelit sekä fyysiset rahapeliautomaatit ja fyysiset kasinopelit. Käytännön tasolla tämä tarkoittaisi, että Veikkauksella olisi yksinoikeus muun muassa lottopeleihin ja raaputusarpoihin. Tämä herättää tietysti pohdintaa, että mihin kategoriaan kenopelit luokitellaan.
Miten kenopelien käy uudessa lisenssijärjestelmässä?
Rahapelilain luonnoksesta ei löydy erikseen mainintoja Kenosta, joten täyttä varmuutta kenopelaamisen tulevaisuudesta ei ole. Joitakin päätelmiä voidaan kuitenkin tehdä muista kohdista. Lakiluonnoksesta löytyy muun muassa tällainen kohta:
”Pykälän 8 kohta sisältäisi veikkauspelin määritelmän, jolla tarkoitettaisiin nykyisen arpajaislain määritelmää suppeammin sellaisia rahapelejä, joissa pelaajalla on mahdollisuus osallistua numeroiden, merkkien tai muiden tunnusten arpomisen perusteella voittojen jakoon. Veikkauspelejä ehdotetaan toimeenpantavaksi jatkossa yksinoikeustoimiluvan nojalla. ”
Tämän perusteella kenopelit luokiteltaisiin veikkauspeleiksi, jotka olisivat siis ainoastaan Veikkauksen yksinoikeustoimiluvan piirissä. Veikkauksen Keno tulee siis jatkumaan todennäköisesti täysin samalla tavalla kuin aikaisemmin, eikä muilla lisenssijärjestelmän toimijoilla olisi lupaa järjestää samankaltaista peliä. Nettikasinoilta tuttujen pika-arvonnalla toimivien virtuaalisten kenopelien osalta tilanne ei ole ihan yhtä selkeä.
Lakiluonnosta voi tulkita niin, että myös virtuaalikenot lukeutuisivat veikkauspelien kategoriaan, mikä tarkoittaisi, että muut Suomen rahapelilisenssin saavat toimijat eivät voisi enää tarjota kenopelejä suomalaisille.
Lakiluonnoksesta löytyy kuitenkin toinen kohta, joka voisi puoltaa sitä, että muut toimijat voisivat pitää virtuaalikenot pelivalikoimassaan. Kyseisessä kohdassa mainitaan näin:
”Rahapelitoimilupa voitaisiin puolestaan myöntää kiinteäkertoimisen vedonlyönnin, muuttuvakertoimisen vedonlyönnin, sähköisesti välitettävien kasinopelien, sähköisen rahabingon sekä sähköisesti välitettävien raha-automaattipelien toimeenpanoon. Rahapelitoimiluvan haltijat toimisivat kilpailluilla rahapelimarkkinoilla.”
On mahdollista, että virtuaaliset kenopelit luokiteltaisiin sähköisten rahabingojen kategoriaan. Täyttä varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole, sillä kenopeleistä ei lakiluonnoksessa ole mainintoja erikseen. Tällä hetkellä voidaankin siis vaan todeta, että kenopelien tulevaisuus Suomen uudessa rahapelijärjestelmässä on spekuloinnin varassa.
Mitä rahapeliuudistuksella tavoitellaan?
Suomen rahapeliuudistuksen tavoitteiksi hallituksen esitysluonnoksessa mainitaan rahapelaamisesta aiheutuvien terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten haittojen ehkäisy ja vähentäminen sekä rahapelijärjestelmän kanavointiasteen parantaminen.
Kanavointiasteella tässä yhteydessä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon suomalaisten pelaamasta rahamäärästä kohdistuu Suomen rahapelijärjestelmän sisälle.
Viime vuosien aikana Veikkauksen markkinaosuus suomalaisten netissä tapahtuvasta rahapelaamisesta on tippunut noin 50 prosentin tuntumaan. Tämä tarkoittaa, että vuosittain Suomen valtio ei ole saanut senttiäkään yhteensä noin 500–600 miljoonan euron summasta, minkä suomalaiset ovat pelanneet ulkomaisille rahapeliyhtiöille.
Rahapeliuudistuksella tavoitellaan siis tämän tilanteen korjaamista. Suomen lisenssijärjestelmästä toimiluvan saavat rahapeliyhtiöt tulisivat nykyisen lakiluonnoksen mukaan maksamaan lisenssimaksuja ja tuotoistaan 22 prosenttia veroa Suomen valtiolle.
On arvioitu, että lisenssijärjestelmä tavoitteena olisi kanavoida noin 90 prosenttia suomalaisten rahapelaamisesta Suomen lisenssijärjestelmän toimiluvan hankkineille rahapeliyhtiöille.
Esimerkiksi Tankassa rahapelimarkkina toimii hyvin samantyylisellä lisenssijärjestelmällä kuin Suomeen suunniteltu järjestelmä. Tanskassa on onnistuttu vakiinnuttamaan kanavointiaste juuri 90 prosenttiin.
Ruotsissa puolestaan vastaavanlaiseen lisenssijärjestelmään siirtymisen avulla kanavointiaste saatiin käännettyä 50 prosentista noin 90 prosenttiin. Ensimmäisten lisenssijärjestelmävuosien jälkeen kanavointiaste Ruotsissa on kuitenkin tipahtanut noin 60 prosenttiin. Lähimaistamme löytyy siis onnistuneita ja heikommin toimineita esimerkkejä lisenssijärjestelmästä.
Yhteenveto – rahapeliuudistuksen vaikutukset Kenoon
- Suomen rahapelijärjestelmä uudistetaan. Suomessa siirrytään Veikkauksen yksinoikeusjärjestelmästä niin sanottuun lisenssijärjestelmään.
- Hallituksen esitysluonnoksen mukaan ulkomaiset rahapeliyhtiöt voisivat hakea toimilupia Suomen uudessa rahapelien lisenssijärjestelmässä vuoden 2026 alusta eteenpäin.
- Lisenssijärjestelmän mukainen toiminta alkaisi vuoden 2027 alusta.
- Rahapelitoimilupa voitaisiin myöntää kiinteäkertoimisen ja muuttuvakertoimisen vedonlyönnin, sähköisesti välitettävien kasinopelien (nettikasinopelit), sähköisen rahabingon sekä sähköisesti välitettävien raha-automaattipelien (muun muassa nettikasinoiden kolikkopelit) toimeenpanemiseen.
- Jotkin pelit jäisivät edelleen yksinoikeudella Veikkauksen järjestettäviksi. Näihin lukeutuisivat raha-arpajaiset, veikkauspelit sekä fyysiset rahapeliautomaatit ja fyysiset kasinopelit.
- Kenopelien tilanne on tulkinnanvarainen. Jos kaikki kenot luokitellaan veikkauspeleiksi, on Veikkauksella yksinoikeus niihin. Jos kenopelit luokitellaan sähköisten rahabingojen joukkoon, voivat myös muut rahapelitoimiluvan saaneet toimijat tarjota kenopelejä nettikasinoillaan.
- Rahapeliuudistuksen esitysluonnoksesta ei löydy erikseen tarkempia mainintoja Kenosta.
- Rahapeliuudistuksen tavoitteiksi on listattu rahapelaamisesta aiheutuvien terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten haittojen ehkäisy ja vähentäminen sekä rahapelijärjestelmän kanavointiasteen parantaminen.
- Veikkauksen markkinaosuus suomalaisten netissä tapahtuvasta rahapelaamisesta on tippunut noin 50 prosenttiin. Vuositasolla tämä on tarkoittanut, että noin 500–600 miljoonan euron summa on mennyt ulkomaisille rahapeliyhtiöille, eikä Suomen valtio ole saanut senttiäkään verotuloja siitä.
- Suomen lisenssijärjestelmästä toimiluvan saavat rahapeliyhtiöt tulisivat maksamaan lisenssimaksuja ja tuotoistaan 22 prosenttia veroa Suomen valtiolle.
